Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Tutustut parhaillaan päivähoidon pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma on päivähoidon henkilöstön ja turvallisuudesta vastaavien työväline, jonka avulla suunnitellaan lasten ja henkilöstön turvallista arkea.

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa ja neuvoa päiväkodin vastuuhenkilöä, henkilöstöä ja lapsia tulipalojen, onnettomuuksien ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä ja henkilöturvallisuusriskien poistamisessa. Pelastussuunnitelmasta löytyy myös toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteisiin.

Pelastussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi uuden työntekij än perehdytyksessä ja käyttää päivittäisen turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen.

Pelastusviranomainen tarkastaa pelastussuunnitelman palotarkastuksen yhteydessä, mutta pelastussuunnitelman sisältämät tiedot tulee tarkastaa vuosittain omatoimisesti ja päivittää aina myös silloin kun toiminnassa tai ympäristössä tapahtuu muutoksia.

Luettuasi pelastussuunnitelman, voit kuitata sen luetuksi sähköisesti. Näin päivähoidon vastuuhenkilöt tietävät Sinun tutustuneen pelastussuunnitelman sisältöön.

Turvallisia lukuhetkiä!

Kohteen perustiedot

Koulun puolella oppilaita on yhteensä noin 400. Aikuisia toimii noin 25-30 aikuista.

Päiväkodin puolella ryhmiä on kuusi, joissa noin 120 lasta ja 21 aikuista.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Vaunukankaan koulu ja päiväkoti
Kiinteistön osoite Vaunukankaantie 3 - 5
04300 TUUSULA
Rakennusten määrä 2
Toimijoiden määrä 600
Kiinteistön omistaja Tuusulan kunta
http://www.tuusula.fi
Vaunukankaan koulu
Rakentamisvuosi 1986
Kerrokset 2
Rakennusmateriaali Tiili
Käyttötarkoitus Koulu
Vaunukankaan päiväkoti
Rakentamisvuosi 1988
Pinta-ala 1 143 m²
Kerrokset 1
Rakennusmateriaali Tiili
Käyttötarkoitus Päiväkoti

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Uusimaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.

Kiinteistönhoito Tuusulan Tilakeskus
puh. 040 3143257
päivystys 040 3142261
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas
puh. 020 4912600
päivystys puh. 020 4912600
http://www.securitas.fi
Kokoontumispaikka Koulu: hiekkakenttä
Päiväkoti: Pippurit ja Muskotit: pikkupihan varastokatos. Kanelit ja Neilikat: ison pihan varastokatos. Meiramit ja Mintut: sivupiha.
Varakokoontumispaikka Päiväkodin/koulun parkkipaikka (huom! pelastusajoneuvojen tulemien), sisätilana Lahelan terttu.
Väestönsuojien määrä 2
Väestönsuojan sijainti VSS1 koulun monistamossa
Väestönsuojan sijainti VSS2 Koulun pihalla olevassa ulkovälinevarastossa
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Veden pääsulku sijaitsee lämmönjakeluhuoneessa, keittiön ja iltapäiväkerhotilan ulko-ovien välissä (D-ovelta katsottuna oikealle lähtevä käytävä)
Lämmönjakohuone Vaunukankaantien puolella D-oven oikealla puolella.
Sähköpääkeskus sijaitsee väestönsuojan ja keittiön välissä

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 600 0–40 0
koulu+päiväkoti
Viikonloppuisin 0–40 0–40 0
koulun sali saattaa olla urheiluseurojen tmv. käytössä

Henkilökunnan riittävyys ja kelpoisuus

Päivähoitoasetuksen 6 §:ssa on säädetty hoito- ja kasvatushenkilöstön tarvittava määrä.

Asetuksen mukaan 1 työntekijä tarvitaan seitsemää 3- vuotta täyttänyttä ja 1 työntekijä neljää alle 3-vuotiasta lasta kohden. Esiopetuslain mukaan esiopetusaikana lapsiryhmässä voi olla 13 esioppilasta yhtä lastentarhanopettajaa kohden. Perhepäivähoidon ryhmäkoko on neljä alle kouluikäistä samanaikaisesti, lisäksi voi olla puolipäiväpaikalla koululainen.

Päivähoitoasetus sallii satunnaisen ja lyhytaikaisen poikkeamisen suhdeluvuista.

Organisaatio

Rehtori Mellin Janne
puh. 040 3143249
janne.mellin@tuusula.fi
Esimies Tiina Vesimäki
puh. 040 3143362
tiina.vesimaki@tuusula.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava Elina Laine
puh. 040 5319187
elina.laine@tuusula.fi
Turvallisuusvastaava Suomalainen Kaisa
puh. 040 3143341
kaisa.suomalainen@tuusula.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 Elina Laine
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2 Janne Mellin
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 puh. 040 3143257

Turvallisuushenkilöstön tehtävät

Turvallisuuspäällikkö:

  • Johtaa päiväkodin onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä, valvoo yhteistyössä pelastusviranomaisten ja vakuutusyhtiöiden kanssa, että palonehkäisy ja varautuminen pelastustoimenpiteisiin on tarkoituksenmukaisesti järjestetty.
  • Ylläpitää pelastussuunnitelmaa.

Turvallisuuspäällikön sijainen:

  • Toimii turvallisuuspäällikön varahenkilönä, ja muulloinkin avustaa päiväkodin turvallisuusasioiden kehittämisessä ja turvallisuusorganisaation valmiuden ylläpitämisessä.

Turvallisuusvastaavat:

  • Ilmoittavat havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista.
  • Tekevät ehdotuksia vastuualueensa turvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen.
  • Toimivat poistumistilanteessa oman alueensa vastuuhenkilönä annettujen ohjeiden mukaan.

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojeluvaltuutettu Simo Aravuori
Tuusulan kunta
puh. 040 3143056
simo.aravuori@tuusula.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Tuusulan Tilakeskus 040 3143257 040 3142261
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas 020 4912600 020 4912600
Huolto
Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Huoltopäivystys Päivystävä laitosmies 040 3142261 Työajan ulkopuolella

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Huoltotoimenpiteet

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään paloturvallisessa kunnossa. Rakennuksen ja sen ympäristön paloturvallisuus edellyttää myös, että pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

Rakennuksen, rakennelman ja sen ympäristön paloturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi lainsäädännössä määrätyt tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa. Toimintakunnon varmistamiseksi ne on koestettava, huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Päivähoitoalueet joissa toimitaan lasten kanssa, on pidettävä turvallisina lapsille. Vaaranpaikkoja havainnoidaan ja tunnistetaan. Päiväkodin henkilökunnan on ilmoitettava havaitsemistaan puutteista eteenpäin, jos tilanteen korjaaminen ei onnistu omatoimisesti.

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • korkea pudotus
  • sähköisku
  • viiltohaava
  • työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Ihmisen toiminta
    • huolimaton tupakointi
    • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
    • rasva- tai muu palo keittiössä
  • Sähkölaitteet
    • oikosulut
    • rikkinäiset sähkölaitteet
    • siivouskoneen latauspaikka
    • yhteisissä tiloissa liesitaso
  • Tuhopoltto
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • sammuttimien tarkastus tekemättä
  • Muut
    • kaasupullot
    • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • savuvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Ihmisen toiminta
    • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
    • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
      • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
      • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
    • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
  • Sähkölaitteet
    • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
    • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
    • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
    • Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
  • Tuhopoltto
    • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
    • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
  • Muut
    • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita ullakolla. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
    • Ilmanvaihto ja nuohous

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakenteet
    • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
  • Laitteet
    • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
    • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
    • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa
  • maakaasusta johtuva räjähdys.

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema
  • omaisuusvahingot.

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
  • Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
  • Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

  • erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

  • sähkökatkot
  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
  • Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
  • Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
  • Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
    • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

  • Murto
    • rakennuksen katolle pääsee kiipeämään
    • rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
  • Väkivalta
  • Ilkivalta
  • ilkivalta
  • varkaudet

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Vaunukankaan koulu, 1) C-oven läheisyydessä Käsisammutin käsisammutin ja vesiletku
Vaunukankaan koulu, B-käytävällä, terveydenhoitajan huoneen vieressä Käsisammutin käsisammutin ja vesiletku
Vaunukankaan koulu, D-oven ja taito-/musaluokan välissä Käsisammutin käsisammutin ja vesiletku
Vaunukankaan koulu, kokoustila Martan (nyk. S2-tila) vieressä Käsisammutin käsisammutin ja vesiletku
Vaunukankaan koulu, teknisen työn tila Käsisammutin teknisen työn tilassa on kolme käsisammutinta
Vaunukankaan päiväkoti, Neilikoiden eteisessä, Minttujen eteistilan yhteydessä olevassa palaverihuoneessa, rehtorin työhuoneen edessä käytävällä on käsisammutin. Eskarisalissa on vesisammutin. Käsisammutin
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Suojelumallit

Vaunukankaan koulu
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Yhteissuojelumalli
Vaunukankaan päiväkoti
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Yhteissuojelumalli

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: henkilökuntatilan ensiapukaapissa.
  • Ambulanssi ohjataan: Tilanteesta riippuen joko D-ovelle tai sisäpihalle, jonne ajo Vankkurikujan puolelta. Opastaja Vaunukankaantielle..
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Susanna Korva puh. 050 4970030.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapulaukku Henkilökunnan tilassa, opettajien lokeroiden päällä 2 tavallista ja 1 retkiensiapulaukkku
Ensiapukaappi henkilökuntatilassa, liikuntasalin välinevarastossa, ulkoliikuntavarastossa, teknisen työn tilassa
Silmien huuhteluväline henkilökuntatilan sekä teknisen työn luokan ensiapukaapeissa
Hätäsuihku teknisen työn tilassa
Ensiapulaukku Päiväkodin kaikkien ryhmien retkirepuissa
Ensiapukaappi Päiväkoti:Muskottien kuraeteinen
Ensiapukaappi Päiväkoti: Kaneleiden wc
Ensiapukaappi Päiväkoti: Minttujen kuraeteinen
Ensiapukaappi Päiväkoti: Mintut-henkilökunnan pukuhuone

Paloturvallisuus

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Vaunukankaan koulu Pinta-alaosastointi Palohälytyksen sattuessa B- ja C-käytävien välinen palo-ovi sulkeutuu automaattisesti.
Päiväkodin ja koulun puolet erottaa palo-ovi.
Vaunukankaan päiväkoti Pinta-alaosastointi

Päiväkodin ja koulun puolet erottaa palo-ovi.

Esiopetusryhmien ja päiväkodin välillä olevat tilat on erotettu palo-ovella.

Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:
Sijainti Palo-oven tyyppi Kerros
Vaunukankaan koulu E15

Palokuorma

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä palokuormia:
Rakennus Palokuorman tyyppi Sijainti
Vaunukankaan koulu

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Vaunukankaan koulu

POISTUMINEN TAPAHTUU NOPEASTI, MUTTA HÄTÄILEMÄTTÄ!
• OPPILAAT POISTUVAT KOULUN KENTÄLLE ENNALTA MÄÄRÄTYILLE PAIKOILLE.
• OTETAAN KENGÄT JA PÄÄLLYSVAATTEET. PUKEMINEN VOI TAPAHTUA ULKONA.
• VARAKOKOONTUMISPAIKKANA TOIMII PÄIVÄKODIN P-PAIKKA.
• OPETTAJA SULKEE LUOKAN IKKUNAT JA OVEN.
• OPETTAJA LAITTAA TILAN OVEN KAHVAAN "TILA TYHJÄ" -KYLTIN.


Poistumistiet kotiluokista: Luokat poistuvat käytävän kautta joko A-, B-, C- , D- tai E-ovesta. Poistumistiet ja kokoontumispaikat nähtävillä luokissa.

MUUT TILAT: OPPITUNNIN OPETTAJA HUOLEHTII KO. TUNNIN OPPILAISTA.

Kokoontuminen pihalla kotiluokkiensa kokoontumispaikoille.


1.2.1 I Poistumisen yhteydessä käytävät tarkistetaan seuraavasti:
A-käytävä: kaikki käytävän opettajat huolehtivat, että käytävän WC:t ja chrome-varasto on tarkistettu
B-käytävä: kaikki käytävän opettajat huolehtivat, että käytävän WC:t, varastot, terveydenhoitajan odotustila ja neuvotteluhuone Eero on tarkistettu
C-käytävä: kaikki käytävän opettajat huolehtivat, että käytävän WC:t ja neuvotteluhuone Martta on tarkistettu sekä huolehtivat, että yhdyskäytävän palo-ovi on automaattisesti sulkeutunut (sulkee tarvittaessa!).
Keittiön henkilökunta tarkistaa neuvotteluhuone Pekan sekä ruokalan vastapäiset wc:t.

Poikkeustapauksessa poistutaan ikkunasta (esim. savua käytävillä).
Pulpeteista voi rakentaa portaat helpottamaan ikkunasta poistumista. Opettaja tutustuu ennalta ikkunoiden avaamistapaan.

II Kentällä
Opettaja laskee oman ryhmän oppilasmäärän ja ilmoittaa luvun kysyttäessä rehtorille. Opettaja ilmoittaa välittömästi rehtorille tai pelastusyksikölle, jos oppilaita puuttuu.

Tarkista, että kaikki luokan oppilaat poistuivat mukanasi!! LUOKKA ODOTTAA KOKOONTUMISPAIKALLAAN JATKO-OHJEITA!

Mikäli ensiapua joudutaan antamaan, se tapahtuu pihan väestönsuojassa. Ensiavusta huolehtii ensisijaisesti terveydenhoitaja ja tarvittaessa muut ensiaputaitoiset.

III Jatkotoimet: Pelastuslaitos antaa luvan jatkotoimille.
Ellei sisälle päästä, oppilaat päästetään kotiin luvan jälkeen. Oppilaat, joilla ei ole kotiavainta, tai jotka eivät voi mennä kotiin, ohjataan varatilaan (esim. ulkoväestösuoja, päiväkoti) ja huoltajille ilmoitetaan asiasta.
Vanhempien tiedustelut ohjataan kunnan keskuksesta numeroon 040 314 3249 (rehtori).
Palokunta saa hälytyksen automaattisesti ja tulee nopeasti paikalle.
Rehtori (vara) siirtyy koulun hälytyskeskukseen (D-ovi) ja tekee ilmoituksen pelastusyksikön esimiehelle ("Rakennus on tyhjä!").
Ilmastoinnin katkaisee kiinteistönhoitaja, (jos on paikalla) tai rehtori (vara) tai keittiön väki.


Alkusammutusvälineitä käytetään tarvittaessa.

Poistumista harjoitellaan riittävän usein ja mahdollisista vaaratilanteista ja niissä toimimisesta puhutaan luokissa.

Vaunukankaan päiväkoti Poistuminen tapahtuu aikuisten johdolla
• aikuisilla poistuttaessa lapsilista, josta varmistetaan, että kaikki lapset siirtyvät ulos
• välittömästi kokoontumispaikalle saavuttaessa tehdään vielä toinen varmistus, että kaikki lapset paikalla
• yksi aikuinen jää tarkistamaan sisätilat ja laittaa oviin laput, että tila on tyhjä
* ovet ja ikkunat suljetaan, mikäli lasten pelastamiselta riittää henkilökuntaa sen tekemiseen.
Kokoontumispaikka: Koulu: hiekkakenttä
Päiväkoti: Pippurit ja Muskotit: pikkupihan varastokatos. Kanelit ja Neilikat: ison pihan varastokatos. Meiramit ja Mintut: sivupiha.

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Vakituisen tulityöpaikan sijainti: teknisen työn tilassa

Muut järjestelyt

Jätehuolto

Jätehuolto #1
Sijainti Jätehuone sijaitsee Vaunukankaantien puolella, iltapäiväkerhotilan vieressä. Jätehuone pidetään aina lukittuna.
Jätehuolto #2
Sijainti Vaunukankaan koulu, Vaunukankaantien puolella, iltapäiväkerhotilan vieressä on lukollinen jätehuone

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

  • Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
  • Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
  • Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaan lukemalla.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava Elina Laine
puh. 040 5319187
elina.laine@tuusula.fi
Turvallisuusvastaava Suomalainen Kaisa
puh. 040 3143341
kaisa.suomalainen@tuusula.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 Elina Laine
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2 Janne Mellin
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 puh. 040 3143257

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Vaunukankaantien puolella, D-oven eteisessä on paloilmoitustaulu. Sisäpihalle ohjataan Vankkurikujan puolelta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112. 2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin. 3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi. 4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

  • Aloita elvytys
    • 30 painallusta
    • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

  • Pysähdy ja rauhoitu
  • Soita 112
  • Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
  • Anna hätäensiapua
  • Opasta ammattiauttajat paikalle

Aivohalvaus

Aivohalvauksen aiheuttaa aivoverisuonten tukkeutuminen tai repeäminen. Akuutti aivohalvaus on hätätilanne, joka vaatii parin tunnin sisällä alkavaa ensihoitoa sairaalassa. Arvion tilanteen vakavuudesta ja oikeasta hoitopaikasta saat ainoastaan hälyttämällä ensihoitohenkilöstön potilaan luokse.

Soita 112 heti, vaikka aivohalvauksen oireet, kuten esimerkiksi jalan tai käden halvaantuminen, olisivat ohimeneviä.

Tunnista oireet

  • Puhevaikeus, puheen puuroutuminen
  • Nielemisvaikeus
  • Suupielen roikkuminen
  • Käden tai jalan äkillinen voimattomuus tai tunnottomuus
  • Näköhäiriöt, kaksoiskuvien näkeminen

Toimi näin

  • Soita heti 112.
  • Avaa potilaan hengitystiet ja laita potilas kylkiasentoon.

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

  • Hikoilu, kalpeus, vapina.
  • Ärtymys, levottomuus.
  • Huimaus, sydämen tykytys.
  • Näläntunne.
  • Päänsärky, pahoinvointi.
  • Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
  • Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
  • Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

  • Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
  • Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
  • Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Murtuma

Murtuman oireita ovat kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento.

Murtuman ensiapu:

Yläraajan murtumassa autettava voi itse tukea kipeää raajaansa kehoaan vasten tai tue käsi liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla. Kylkiluiden murtumassa voit tukea rintakehää käsin tai tukisiteellä.

Mikäli jalassa on murtuma, sitä ei ole syytä lastoittaa, mikäli apu saapuu kohtuuajassa. Autettavan tulee välttää jalan liikuttamista ja painon asettamista kipeälle jalalle.

Jos loukkaantunutta on välttämätöntä liikuttaa, alaraajan murtuman tukemiseen voi käyttää toista jalkaa tai muuta tilapäisvälinettä, kuten esimerkiksi tukevaa lautaa tai keppiä.

Jos epäilet selkärangan murtumaa, liikuta loukkaantunutta vain, jos se on hengen pelastamisen kannalta välttämätöntä.
Murtumat syntyvät tavallisesti putoamisen, kaatumisen tai iskeytymisen seurauksena.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

  • Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
  • Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
  • Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
  • Peitä haava suojasidoksella.
  • Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
  • Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
  • Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
  • Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
  • Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
  • Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

  • Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
  • Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
  • Hengitys on tihentynyt.
  • Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
  • Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

  • Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
  • Rauhoita.
  • Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
  • Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
  • Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

  • Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
  • Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus numeroon 112.
  • Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
  • Varmista esteetön hengitys.
  • Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
  • Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
  • Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
  • Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät kotona tapahtuvat myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhristta selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

  • Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
  • Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
  • Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
  • Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

  • Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
  • Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

  • Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
  • Rakkuloita ei saa puhkaista.
  • Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

  • tulehtunut
  • kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
  • 3. asteen palovamma
  • sähköpalovamma
  • kasvojen tai käsien syvä palovamma
  • hengitysteissä
  • lapsella
  • vanhuksella
  • jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Rintakipu

Rintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu tuntuu ylävartalolla ja voi säteillä vasempaan kainaloon, käsivarteen ja kaulalle. Henkilö on usein kylmänhikinen, hänellä voi olla pahoinvointia ja hengitys voi vaikeutua.

Henkilö voi ottaa omia lääkkeitä (nitro-lääkitys), mutta jos ne eivät auta muutaman minuutin kuluessa, toimitaan ensiapuohjeen mukaan.

Rintakipuisen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus heti numeroon 112.
  • Rauhoita autettavaa ja auta hänet lepoon esim. puoli-istuvaan asentoon.
  • Tarjoa hätäkeskuksen ohjeiden mukaan asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä (esimerkiksi aspiriini tai disperiini) pureskeltavaksi tai veteen liuotettuna. Tablettia ei anneta, jos autettava on allerginen ko. lääkkeille.

Jos henkilö menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua ja 2 puhallusta ja ilmoita hätäkeskukseen muuttuneesta tilanteesta.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Vaunukankaantien puolella, D-oven eteisessä on paloilmoitustaulu. Sisäpihalle ohjataan Vankkurikujan puolelta.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Koulu: hiekkakenttä
Päiväkoti: Pippurit ja Muskotit: pikkupihan varastokatos. Kanelit ja Neilikat: ison pihan varastokatos. Meiramit ja Mintut: sivupiha.

Varakokoontumispaikka: Päiväkodin/koulun parkkipaikka (huom! pelastusajoneuvojen tulemien), sisätilana Lahelan terttu.

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Koulu: hiekkakenttä
Päiväkoti: Pippurit ja Muskotit: pikkupihan varastokatos. Kanelit ja Neilikat: ison pihan varastokatos. Meiramit ja Mintut: sivupiha.

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Päiväkodin/koulun parkkipaikka (huom! pelastusajoneuvojen tulemien), sisätilana Lahelan terttu.

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Tuusulan Tilakeskus, puh. 040 3143257, päivystys 040 3142261
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Veden pääsulku sijaitsee lämmönjakeluhuoneessa, keittiön ja iltapäiväkerhotilan ulko-ovien välissä (D-ovelta katsottuna oikealle lähtevä käytävä)
  • Lämmönjakohuone: Vaunukankaantien puolella D-oven oikealla puolella.
  • Sähköpääkeskus: sijaitsee väestönsuojan ja keittiön välissä
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Toimintaohje uhkaavissa tilanteissa

Paikalla olevat lapset saatetaan pois tilanteesta. Päiväkotiin saapunut uhkaavasti käyttäytyvä henkilö pyritään poistamaan ja poliisin apua pyydetään tarvittaessa.

Uhkaavien tilanteiden toistuessa uhkaajalle voidaan hakea oikeuden päätöksellä lähestymiskielto.

Jos ennakolta tiedät kohtaavasi uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön, älä mene tilanteeseen yksin. Mukana pitäisi esim. olla joku toinenkin henkilökunnasta.

Jos kohtaat uhkaavan henkilön, tee pikainen tilannearvio (mm. voitko jäädä tilanteeseen vai pystytkö poistumaan, miten suojaat muut paikalla olijat).

Jos päätät jäädä tilanteeseen toimi näin:

  • Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä
  • Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile
  • Pidä kädet näkyvissä
  • Pysy rauhallisena
  • Vältä tuijottamista
  • Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta
  • Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä
  • Jos mahdollista, anna henkilölle mahdollisuus poistua tilanteesta
  • Älä käännä selkääsi
  • Vältä äkkinäisiä liikkeitä
  • Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekaisen henkilön harhoja
  • Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle

Jos havaitset työkaverisi joutuvan uhkaavan henkilön kohteeksi

  • Soita hätänumeroon 112
  • Pyri saamaan lapset turvalliseen paikkaan
  • Tarkkaile tilannetta
  • Mene avuksi, jos voit itseäsi ja muita vaarantamatta mennä tilanteeseen

Tapahtuman jälkeen toimi näin:

  • Kohteena olleen työntekijän tulee ilmoittaa tapahtuneesta välittömästi esimiehelleen
  • Jos kyseessä on lapsi, tapahtuneesta ilmoitetaan myös huoltajille
  • Tarvittaessa ja riippuen tilanteesta heidät kutsutaan päiväkotiin selvittämään tilannetta
  • Selvitystilanteessa kohteena olleen työntekijän kanssa on toinen työntekijä ja päiväkodin johtaja
  • Esimies sopii viikon sisällä tapahtuneesta jälkipuintitavasta ja -ajankohdasta niiden henkilöiden kanssa, jotka tilanteessa olivat uhattuja tai vaarassa. (jälkipuinti–istunto voidaan yhdistää meneillään olevaan työnohjaukseen tai vastaavaan tilanteeseen).
  • Muiden läsnä olleiden kanssa esimies järjestää keskustelutilaisuuden ja tarvittaessa esim. kriisipalaverin
  • Esimies sopii uhkaavasti käyttäytyneiden kanssa tilanteen käsittelystä välittömästi ollessaan heihin yhteydessä tai seuraavan kerran heidät tavattuaan.
  • Jos uhka- ja väkivaltatilanne johtaa työtapaturmaan, toimitaan kyseisen ohjeistuksen mukaisesti, myös jälkihoidon osalta.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

  • Mitä
  • Missä
  • Milloin
  • Miten
  • Kuka


  • Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
  • Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
  • Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

  • Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
  • Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
  • Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Maakaasu

Maakaasun käyttö on turvallista. Vaaratilanteita voi kuitenkin syntyä, jos maakaasua pääse vuotamaan suljettuun tilaan putkistosta tai kaasulaitteista. Kaasuvuotojen ehkäiseminen onkin tärkeää käyttöturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Toinen maakaasun käyttöön liittyvä vaaratekijä on epätäydellisessä palamisessa muodostuva häkä. Tämä on otettava huomioon etenkin sellaisissa tiloissa, joista palamiskaasujen poistoa ei ole ohjatusti järjestetty. Oikeat asennukset ja maakaasulle tarkoitetut ja hyväksytyt kaasulaitteet sekä niiden oikea käyttö ja kunnossapito takaavat maakaasun turvallisen käytön.

Käyttöturvallisuuden edistämiseksi maakaasu yleensä hajustetaan. Tietyissä käyttökohteissa (erittäin suuri kulutus, ympäristön hajut, prosessin vaatimukset) maakaasu saattaa olla hajustamatonta. Hajun perusteella maakaasuvuoto on helppoa havaita.

Jos laitoksessa käytetään hajustamatonta maakaasua, on kohteessa aina käytettävä kiinteästi asennettua vuotokaasun ilmaisinjärjestelmää, joka tulee testata määrävälein.

Yksinkertaisimmat vuotokaasun ilmaisimet kertovat vain, onko mittauskohteessa kaasua vaiko ei. Jos ilmaisin sisältää myös mittarin, se kertoo tavallisesti kaasun suhteellisen pitoisuuden alemmasta syttymisrajasta. Tällöin mittaria käytettäessä tulee varmistua, että se on kalibroitu mitattavalle kaasulle. Jos vuotokaasun ilmaisimeen sisältyy hälytys, se on yleisimmin säädetty arvoon, joka on 1/5 alemmasta syttymisrajasta. Suurempi vuoto voidaan todeta äänen perusteella tai ilman väreilystä vuotokohdan yläpuolella.

Maakaasuvuodon havaitsemisesta seuraavia toimenpiteitä

  • Jos havaitaan maakaasuvuoto hajun tai vuotokaasun ilmaisimien avulla, tulee ilmoitus käytöstä vastaavalle henkilölle.
  • Jos havaitaan maakaasuvuoto putkistossa (ääni, maa lentelee ympäriinsä); ilmoitus aluehälytyskeskukseen ja putkiston omistajalle.
  • Putkiston omistaja ja hälytyspuhelinnumerot löytyvät linjalla olevista merkintäpaalujen kilvistä.
  • Ilmoituksen yhteydessä on syytä ilmoittaa merkintäpaalussa olevan kilven numero, jonka läheisyydessä vuoto on havaittu.

Toiminta hätätilanteessa

Kaasuvuoto sisällä merkitsee välitöntä räjähdysvaaraa, joten tärkeimpänä tehtävänä on estää kaasun syttyminen. Syttymis- ja kipinälähteet tulee poistaa, tilan tuuletus järjestää ja siirtää vaara-alueella olevat ihmiset turvaan. Edellä mainittujen toimenpiteiden kanssa samanaikaisesti on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla kaasuvuoto saadaan rajatuksi sulkemalla pääsulku- tai vastaavia venttiilejä.

Mahdollisimman pian asiasta pyritään ilmoittamaan käytön valvojalle ja/tai kohteesta riippuen aluehälytyskeskukseen. Näiden toimenpiteiden onnistumiseksi laitoksella on oltava hätätilanteiden toimintaohjeet. Toimintaa hätätilanteessa tulisi harjoitella säännöllisesti.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 040 3143257).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Jos lapsi katoaa päivähoidosta

Jos lapsi turvallisuustoimenpiteistä huolimatta pääsee katoamaan päiväkodista tai perhepäivähoitohoitopaikasta, toimintayksikön esimies tekee heti katoamisilmoituksen poliisille ja käynnistää heti etsintätoimenpiteet ennalta sovittujen lähietsintäohjeiden mukaisesti sekä ilmoittaa lapsen vanhemmille.

Lähietsintäalueeseen kuuluvat jalankulkureitit, risteykset, vilkkaat liikenneväylät, suuret pysäköintialueet, kalliot, jyrkänteet ja vesialueet. Lapsi saattaa hoitopaikasta poistuessaan pyrkiä kotiinsa, joten kunkin lapsen ajantasaiset tiedot ja kuva sähköisessä, mutta ainakin paperisessa muodossa tulee olla etsijöiden käytettävissä.

  • Pysy rauhallisena ja tarkkaavaisena
  • Etsi lasta pihalta ja sisältä
  • Ilmoita asiasta päiväkodinjohtajalle
  • Toimi päiväkodinjohtajan antamien ohjeiden mukaan

Kun lapsen katoaminen päivähoidosta on varmistunut, eikä lasta löydy päivähoidon alueelta, päiväkodin johtaja käynnistää etsinnän.

  • Lähialueen rakennusten pihat ja rappukäytävät
  • Lähialueen metsäalueet
  • Lapsen kotitalo ja reitti kotiin
  • Ilmoita lapsen vanhemmille (kysy, onko vanhemmilla vihjeitä, mistä lasta kannattaisi etsiä)
  • Ilmoita poliisille 112
  • Kerro kuka on kateissa, mistä lapsi on kadonnut, milloin katoaminen on havaittu ja lapsen tuntomerkit (onko erityistuntomerkkejä)
  • Etsintää jatketaan niin kauan kunnes lapsi löytyy tai poliisi antaa ohjeen etsintöjen lopettamisesta

Jos lasta ei haeta päivähoidosta

Otetaan yhteys hakijaan tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa ilmoitettuun varahakijaan. Mikäli lasta ei haeta sovittuna aikana ja lapsen hakijoihin ei saada yhteyttä , odotellaan 30 min-60 min päiväkodin sulkeutumisen jälkeen. Tämän jälkeen yhdessä esimiehen kanssa päätetään, siirretäänkö lapsi esimerkiksi vuoropäiväkotiin. Joka tapauksessa otetaan yhteyttä lastensuojeluun.

Päivähoitopaikan oveen jätetään tieto, mihin paikkaan vanhemmat voivat ottaa yhteyttä. Sen lisäksi vanhemmille laitetaan tekstiviesti asiasta.

Seuraavana arkipäivänä asiasta keskustellaan vanhempien, henkilökunnan ja tarpeen mukaan sosiaaliviranomaisten kanssa.

Jos lapsen hakija on päihtynyt tai muuten sopimaton

Lasta ei luovuteta hakijalle joka on päihtynyt tai muuten sopimaton vastaamaan lapsesta. Päivähoidossa oleva lapsi tuodaan ja haetaan aikuisten toimesta päivähoitopaikasta. Pääsääntöisesti hakijan tulee olla täysi-ikäinen. Poikkeustapauksissa lapsi voidaan luovuttaa 15 vuotta täyttäneelle oikeustoimikelpoiselle hakijalle. Toimintayksikön esimies arvioi kulloinkin erikseen, voiko alaikäiselle luovuttaa lapsen. Hakijan tulee olla kykenevä huolehtimaan lapsesta.

Ensisijaisesti otetaan yhteys lapsen vanhempiin tai varhaiskasvatussuunnitelmassa ilmoitettuun varahakijaan ja pyritään selvittämään tilanne. Jos lapsen oloista herää huoli tai tilanne on toistuva, otetaan yhteys lastensuojeluun.

Lapsen hakeminen ja luovuttaminen hakijalle

Hoitopaikkaan tutustumisen yhteydessä sovitaan kirjallisesti lapsen hoidosta hakemisen yksityiskohdat, kuka tuo ja hakee lapsen, sovitaan tavanomaiset, mutta myös tiedossa olevat poikkeukselliset tuonti- ja hakuajat.

Hakutilanteessa lapsi voi poistua päivähoitopaikasta vasta, kun poistumisesta on ilmoitettu henkilökunnalle. Hakutilanteessa vastuu lapsesta siirtyy vanhemmalle, kun tämä kohtaa lapsen joko päivähoitopaikan sisä- tai pihatiloissa.

Lapsi luovutetaan ainoastaan huoltajille tai varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitulle henkilölle.

Lapsen sieppaaminen

Lapsen sieppaajaksi katsotaan kuka tahansa henkilö, joka vie lapsen luvatta pois päivähoidon toimintayksiköstä.

Sieppaaja voi olla myös lapsen äiti tai isä, jonka tarkoituksena on ottaa lapsi mukaansa ilman toisen huoltajan suostumusta. Sieppaustilanteissa pyritään toimimaan rauhallisesti.

Asiasta ilmoitetaan välittömästi poliisille, huoltajalle ja omalle esimiehelle. Tieto asiasta toimitetaan myös sosiaaliviranomaisille.

Lapsen lääkitys päivähoidon aikana

Lasten lääkitseminen hoidetaan ensisijaisesti kotona ja vain poikkeustapauksessa päivähoidossa.

Tavanomaisissa sairaustapauksissa lapsille ei pääsääntöisesti anneta lääkkeitä hoitopäivän aikana. Jos sellainen on välttämätöntä, lapselle annetaan vain lääkärin määräämiä lääkkeitä. Lääkkeen pitää tällöin olla alkuperäispakkauksessa annosmitta mukana. Pakkauksessa tulee olla lapsen nimi.

Tiedot lapsen jatkuvaa lääkitystä tarvitsevista pitkäaikaissairauksista (astma, diabetes, yliherkkyys ruoka-aineille tai hyönteisten pistolle tms.) liitetään kirjallisina lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä varten lapselle laaditaan virallinen, henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Tieto lapsen sairaudesta tulee olla koko lasta hoitavan henkilökunnan tiedossa.

Asiantuntijat opastavat henkilökunnan Epipen-kynän käyttöön tai insuliinihoidon antamiseen.

Toimintayksikön lääkekaapit on pidettävä lukittuina. Lasten tarvitsemat lääkkeet säilytetään erillään henkilökunnan käyttöön tarkoitetusta lääkekaapista. Jääkaapissa säilytettävät lääkkeet säilytetään säiliössä erillään ruokatarvikkeista.

Hygienia

Tavanomaisia sairauksia ehkäistään kiinnittämällä huomiota hygieniaan (käsienpesu, niistäminen ym.).

Jos yksikössä on syytä epäillä epidemialuonteista infektiotautia, siitä ilmoitetaan ylilääkärille, varhaiskasvatuksen johtajalle ja aluejohtajalle.

Terveysviranomaiset ovat antaneet ohjeet päiväkodeissa toistuvien täi- ja kihomatoepidemioiden hoitamisesta.

Väkivaltatilanne, jossa osallisena on lapsia

Aikuisen kuuluu aina mennä lasten kesken tapahtuviin väkivaltatilanteisiin väliin. Väliinmenotilanteessa on tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan kaksi aikuista paikalla. Päivähoidossa lasten välisiin kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin puututaan heti. Tapahtuma kirjataan ylös ja tilanteesta kerrotaan lapsen huoltajalle. Jos väkivaltatilanne on toistuvaa, mietitään yhdessä huoltajien kanssa ratkaisua, jolla väkivaltaisen käyttäytymiseen voidaan puuttua.

Kuljetukset

Kuljetukset tilausajoneuvolla

  • Tilausajoneuvoa tilatessa, huomioidaan että jokaiselle lapselle tulee olla oma istumapaikka ja turvavyö.
  • Tilausautossa voidaan kuljettaa ainoastaan rekisteriin merkityn istumapaikkaluvunmukainen määrä matkustajia.
  • Lapset lasketaan aina kulkuneuvoon mentäessä ja sieltä poistuttaessa.

Kuljetukset julkisilla liikennevälineillä

  • Julkisessa liikennevälineessä tulee järjestää jokaiselle lapselle oma istumapaikka.
  • Lapset lasketaan aina kulkuneuvoon mennessä ja sieltä poistuessa.
  • Rattaiden ja vaunujen kanssa huomioidaan paikkamäärät rattaille ja vaunuille, sekä riittävä aikuisten määrä ryhmän mukana, jos kaikki eivät mahtuisikaan samalla kulkuneuvolla.

Kävelyreitit

  • Lasten kanssa kuljetaan siten, ettei lapset katoa tai juokse esimerkiksi autotielle.
  • Lapsille puetaan heijasteliivit.
  • Lapset kulkevat jonossa pareittain.
  • Aikuiset kulkevat lapsijonon edellä ja perässä.
  • Perässä kulkevat aikuiset valvovat jonossa kulkevia lapsia.
  • Lapset lasketaan aina ennen lähtöä, pysähdyspaikoilla sekä määränpäässä.

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

  • Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
  • Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
  • Opetustilojen ovet lukitaan.
  • Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
  • Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

  • Lukitaan opetustilan ovet.
  • Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
  • Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
  • Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
  • Tilan oven eteen kasataan esteitä.
  • Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

  • Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
  • Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
  • Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
  • Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
  • Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

  • Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
  • Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
  • Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
  • Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

  • Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
  • Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
  • Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
  • Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
  • Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
  • Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

  • Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
  • Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.

1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana. 2. Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana. 3. Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana. 4. Juokseminen sisällä ja muu tapaturma-altis tai raju liikehdintä on kiellettyä. 5. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä. 6. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta. 7. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle. 8. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. 9. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. 10. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112. 11. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Varusteiden sijainti
koulun monistamossa S1
Koulun pihalla olevassa ulkovälinevarastossa

Yksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, ullakot ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Ullakkotilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Avainturvallisuus

Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.

Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.